Cameron Highlands, Malesia

Paivaa! 

Lennettyani Penangiin otin kopin Villesta joka oli viettanyt jo viitisen paivaa Georgetownissa. Viivyimme viella kaksi yota siella joten ehdin hieman nahda paikkoja.

Aamusta tsekattiin ulos ja napattiin paikallis bussi isommalle bussi asemalle, aikeena hankkia liput kohti Tanah Rataa. Liput voi tietysti hankkia myos hostellin/agentin kautta mutta maksaa enemman. Noh, bussi asemalla oli samanlaisia "matkatoimistoja" eika perus lippuluukkua loytynyt mistaan. Halvempaa oli silti hankkia liput asemalta. Mietityttaa vaan etta missakohan jemmassa se alkuperainen lipputoimisto on? Vai onko sita ollenkaan...

Bussin lahtoon oli viela kolme tuntia joten paadyttiin kahville tienvarsi kuppilaan. Napattiin viella riisit naamariin ja hypattiin bussiin. 5 tuntia bussissa sisaltaen tunnin stopin Ipohissa ja olimme perilla illansuussa Tanah Ratassa. Dormi majoitus loytyi vaivatta noin 300m kavelyn jalkeen.

Tassa paivisin ollaan kayty kavelemassa noita viidakko polkuja ja muita teita mita taalta loytyy. Suurin osa naista reiteista vaatisi oppaan mukaan johtuen polkujen huonosta kunnosta ja eksymis vaarasta keskelle viidakkoa. 4 ja 9a polku kaytiin kavelemassa ja ne viella voikin omatoimisesti suorittaa.

Tosin 9a oli todella huonossa kunnossa osittain, suurin syy tahan on sadekuurot joita taivaalta silloin talloin ropisee. Maa siis vyoryy alta ja juuret on liukkaat tossun alla. Seteesta saimme nauttia eilen molemmat kun taaskaan ei mitaan sadevarustusta kummallakaan ollut mukana, ne kun kannattaa jattaa sinne hostellin nurkkiin odottamaan vaikka aurinkoista paivaa. 15km tarpomisen jalkeen olimme takaisin kotona. Paljon nakyi erilaisia farmeja (tee,hunaja,ampias,mansikka ym.) joissa yleensa saa vierailla ilmaiseksi. Teeta tuli maisteltua yhdessa nakoala paikassa. Se taalla se suurin juttu onkin, nimittain tee ja vaellus.

Taas tuli kaveltya monta tuntia viereiseen kylaan missa on noi kalliimmat hotellit ja golf-kentta. Muutama putti katottiin matkalla ja loppujen lopuksi paadyttiin sateen suojaan kaktus farmille. Sade lakkas hetkeksi ja kaveltiin takaisin omaan kylaan. Autoja oli tiella ihan ruuhkaksi asti joten kavely oli nopeampaa, huutelut autoista kannusti talsimaan. Siis ihan mielenkiinnosta lapset ja nuoret huutelee ”Hellouta” autoista. Sateen alettua uudestaan tarjosi yksi lava-auto kyytia mutta oltiin jo miltei kotona joten seuraavaan kertaan. 

Taalla on kohta viikko vierahtanny ja ois aikomus piakkoin taas vaihtaa maisemaa.

 

Naista sateista sitten, ei siis mitaan koko paivan mittaisia vaan yleensa sataa tunnin kaks paljon ja loppu paiva aurinkoista. Nain ainakin tahan mennessa taalla ollut. Eihan naita sademetsia huvikseen sademetsiksi kutsuta!