22. marraskuuta 2010

Cameron Highlands, Malesia


Paivaa! 


Lennettyani Penangiin otin kopin Villesta joka oli viettanyt jo viitisen paivaa Georgetownissa. Viivyimme viella kaksi yota siella joten ehdin hieman nahda paikkoja.
Aamusta tsekattiin ulos ja napattiin paikallis bussi isommalle bussi asemalle, aikeena hankkia liput kohti Tanah Rataa. Liput voi tietysti hankkia myos hostellin/agentin kautta mutta maksaa enemman. Noh, bussi asemalla oli samanlaisia "matkatoimistoja" eika perus lippuluukkua loytynyt mistaan. Halvempaa oli silti hankkia liput asemalta. Mietityttaa vaan etta missakohan jemmassa se alkuperainen lipputoimisto on? Vai onko sita ollenkaan...



Bussin lahtoon oli viela kolme tuntia joten paadyttiin kahville tienvarsi kuppilaan. Napattiin viella riisit naamariin ja hypattiin bussiin. 5 tuntia bussissa sisaltaen tunnin stopin Ipohissa ja olimme perilla illansuussa Tanah Ratassa. Dormi majoitus loytyi vaivatta noin 300m kavelyn jalkeen.
Tassa paivisin ollaan kayty kavelemassa noita viidakko polkuja ja muita teita mita taalta loytyy. Suurin osa naista reiteista vaatisi oppaan mukaan johtuen polkujen huonosta kunnosta ja eksymis vaarasta keskelle viidakkoa. 4 ja 9a polku kaytiin kavelemassa ja ne viella voikin omatoimisesti suorittaa.


Tosin 9a oli todella huonossa kunnossa osittain, suurin syy tahan on sadekuurot joita taivaalta silloin talloin ropisee. Maa siis vyoryy alta ja juuret on liukkaat tossun alla. Seteesta saimme nauttia eilen molemmat kun taaskaan ei mitaan sadevarustusta kummallakaan ollut mukana, ne kun kannattaa jattaa sinne hostellin nurkkiin odottamaan vaikka aurinkoista paivaa. 15km tarpomisen jalkeen olimme takaisin kotona. Paljon nakyi erilaisia farmeja (tee,hunaja,ampias,mansikka ym.) joissa yleensa saa vierailla ilmaiseksi. Teeta tuli maisteltua yhdessa nakoala paikassa. Se taalla se suurin juttu onkin, nimittain tee ja vaellus.


Taas tuli kaveltya monta tuntia viereiseen kylaan missa on noi kalliimmat hotellit ja golf-kentta. Muutama putti katottiin matkalla ja loppujen lopuksi paadyttiin sateen suojaan kaktus farmille. Sade lakkas hetkeksi ja kaveltiin takaisin omaan kylaan. Autoja oli tiella ihan ruuhkaksi asti joten kavely oli nopeampaa, huutelut autoista kannusti talsimaan. Siis ihan mielenkiinnosta lapset ja nuoret huutelee ”Hellouta” autoista. Sateen alettua uudestaan tarjosi yksi lava-auto kyytia mutta oltiin jo miltei kotona joten seuraavaan kertaan. 
Taalla on kohta viikko vierahtanny ja ois aikomus piakkoin taas vaihtaa maisemaa.


 

Naista sateista sitten, ei siis mitaan koko paivan mittaisia vaan yleensa sataa tunnin kaks paljon ja loppu paiva aurinkoista. Nain ainakin tahan mennessa taalla ollut. Eihan naita sademetsia huvikseen sademetsiksi kutsuta!

18. marraskuuta 2010

WillenWekkulitWiikot.com

Selamat petang!
Hei vaan kaikille taalta Cameron Highlandsilta! Tuhlaaja poika on palannut Macaosta ja seikkailu jatkuu tutulla parivaljakolla. Avaan en niin sanasen arkkuni ja katotaan minkalaista sontaa saan aikaseksi. Eli kirjoittajana toimii tallakertaa Ville.

Phuket
Ystavamme Kimmon kanssa kiertelin puolitoista paivaa Phukettia, jonka jalkeen Kimmo paineli Bangkokiin. Kiitos Kimmolle minunkin puolesta matkaseurasta. Itse jain viela Phukettiin, koska Phi Phin saarella tapaamaamme Suomalaiset tytot olivat toissa Phuketissa ja sain mahdollisuuden yopya heidan luonaan muutaman yon. Otin ajan rennon letkeasti..Hyvin syoden, hyvin nukkuen ja netissa surffailen. Katukeittiot ja leffassa kaynti toimivat meikalaiselle. Itse Phuket ei ollut se mun juttu, erityisesti Patong Beach,miten sen nyt kauniisti sanois..ei mitenkaa.. maanpaallinen helvetti! Millon joku oli huutamas korvaa " Haloooo Massaaag".. "Suomi Suomi Kimi Raikkonen". Niin hyvat myyntipuheet oli, etta teki miel ostaa koko pulju tyhjaksi:) Kaikesta huolimatta tuli sekin kivi kaannettya ja kiitos ja kumarrus tyttojen suuntaan.



Krabi
Krabi muistutti paljon Phuket townia. Rauhallinen meininki, eika hihasta repioita Patong Beachin tapaan. Sade oli ongelma joka paiva, joten sisatiloissa tuli pysyttya aika paljon ajasta. Hostellin henkilokunta oli tosi ystavallista porukkaa ja muut reppureissaajat jota hostelilla tapasin, myos hyvaa porukkaa. Sateen takia ei paassyt tekemaan oikein mitaan aktiviteetia mita olin suunnitellut esim. Fillarin vuokraus. Halvat safkat night marketissa olivat mun mieleen, seka parturissa kaynti 2 euroo. Sade vahan pilasi ajan mita vietin Krabissa.



Georgetown
Matka siis jatkui malesiaan.. Penangin osavaltion paakaupunkiin Georgetowniin. Georgetown oli sekoitus paikallisia muslimeja, Intialaisia ja suurinosa Kiinalaisia. Pieni kaupunki joka oli paivassa kierretty. Parhaimpana mieleen jai "Littely India" musiikki, curryn haju ja suitsukkeiden tuoksu. Viivyin Georgetownissa 6 paivaa:) mika oli turhan pitka aika. No turhaan sita hotkyilemaa..sopi mainiosti tallaisella laiskalle ukolle.



Tuli sitten kokeiltua yksin reissaamista, missa oli hyvat ja huonot puolet. Hyvaa oli se, etta sai omaa rauhaa. Olitiin reissattu 3 kuukautta yhdessa, joten toisen larvi alko olemaa vahan liiankin tuttu. Hyvana juttu oli myos, etta ihmiset tulivat juttelemaan herkemmin kun yksin istuskeli jossain, joten juttuseuraa loyty jos vaan halusi. Huonona puolena..ei niita ehtinyt tulla tossa vajaassa kahdessa viikossa. Jos pitempaa reissua tekisi yksin, niin tylsina hetkina juttukaveri olisi jees.

13. marraskuuta 2010

Hongkong/Macao



Moikka!

Taas on jaanyt tama blogin paivitys vahan myohaiseksi. Tamahan voidaan tulkita niin etta on ollut muutakin tekemista kun nappailla lapparia jonka muuten ostin Hongkongista. Tulin tahan tulokseen koska omalle koneelle saa valokuvat,musiikit ja blogin kirjoitus helpompaa. Suurimassa osassa hostelleja on ilmainen netti joten ei tarvitse enaan etsia netti kahvilaa etta paasisi kasiksi sahkopostiin,nettipankkiin taikka muuten vain tutkimaan uuden maan tietoja ym.
Nyt myos skypen kaytto onnistuu siis omalta koneelta ja laittakaas niita omia skype tunnuksianne vaikka sahkopostiin niin voidaan pitaa joskus vaikka puhelin treffit.
Oma reittini on siis ollut Thaimaasta lahdettyani Hongkong ja Macao.
Villen seikkailuista myohemmin.

HONGKONG

Saavuin AirAsian lennolla Honkkarin kentalle illan suussa ja mika talla lennolla yllatti oli se etta kaikki 6 lansimaalaista koneessa oli Suomalaisia. Tarkkailin sivusta enka vaihtanut sanaakaan, joskus on kiva olla "karpasena koneessa". No mutta kentalla reppu hihnalta kantoon ja passi tulli miehelle, 90 paivan leima passiin ja olin vapaa menemaan. Hongkongin dollareita nostin nipun ja hyppasin bussiin nro A21 kohti Kowloota. Menin unisena bussilla aina paate asemalle asti mutta ystavallinen rouvas henkilo talutti minut oikeaan suuntaan. Hetken palloiltuani loysin etsimani Chunking mansionin, Nathan roadin etelapaadysta Kowloonin kaupungin osasta. Myos Venus seisoi keskella katua odottaen minua jo viimeiset 1,5 tuntia....

Tapaamamme Hollantilainen jaba oli juuri aloittanut matkansa kohti Australiaa ja pyorimmekin joka paiva hanen kanssaan pitkin Hongkongia. Seuraamme liittyi myos Australianen jamppa. Nelistaan katsastettiin paikkoja pitkin kaupunkia mm. Metrolla niin pitkalle kun paasi ihmettelemaan naita muurahais pesia joissa ihmiset taalla asuvat. Hongkong islandin puolella olikin sitten kaikki raha miehet ja naiset. Isoja rakennuksia ja kaytiinkin 88 kerroksisessa rakennuksessa Hollantilaisen kanssa yksi paiva. Paastiin aina 55 kerrokseen asti. Ja mita tarvi tehda etta tahan rakennukseen paasi, nayttaa passit mitka skannattiin ja meille annettiin hienot kaulasta roikkuvat visitor-passit. Naita nayttamalla kommandot oven suussa naytti tien hissiin, hississa 2 nappulaa, pohjakerros ja kerros 55. Maisemat oli mahtavat ja muita vierailioita ei ollut samaan aikaan.
Leffassa kaytiin kun oli satainen paiva ja olihan se mukava katsoa leffa kun taalla ei dubata kaikkea niinkuin esimerkiksi Venajalla tehtiin. Sitten syomaan paikallisia herkkuja mitka nyt on aika samaa tavaraa kun Kiinassa yleensa. Sushia kokeiltiin yks ilta paikassa jossa ilta 10 jalkeen kaikki on puoleen hintaan. Tavaraa tulee siis liukuhihnalta naaman eteen ja siita sitten napataan raakaa fisua puikkoihin. Suurin osa oli hyvaa mutta oli siella pari kalaa mitka ei oikein maistunnu. Paikka oli hieno ja hauskaa oli koska myos kameran voi halutessaan nostaa liukuhihnalle ja laittaa kuvaamaan video kuvaa, nain kamera liukuu siis kaikkien naaman edesta kuvaten ahmivia ihmis parstoja.

Hongkong on siis mielestani kylla nakemisen arvoinen ja varsinkin silloin jos haluatte shoppailu loman. Ostareita on enemman kun tarvii tai silta se ainakin tuntuu.
Lautta alle ja tunnin matkan paassa haamottaa,

MACAO
Talla hetkella siis taalla kasino helvatassa tuhlaaja poikana. Macao on jo taitanut kasvaa jollakin osa alueella Las Vegasin ohitse ja paljo taalla nakeekin aasialaisia pelaamassa suurilla taikka viela suuremilla panoksilla. Hotelli kasino komplexit ovat hulppeita ja niihin sisaan menemalla voi vain ihmetella menoa. Live esitykset lavoilla, kirkkaat valot ja huutavat ihmiset tayttaa salit. Puoliakaan naista peleista en tunnista ja se taitaa olla positiivinen juttu, muuten rahat saattaisi oikeasti menna... Taikka eihan sita koskaan tieda vaikka miljoonat pamahtaisi just tanaan tilille.


Villen matka stoorin kuulette myohemmin, kaveri taitaa olla Malesiassa talla hetkella. Itse paukkaan sinne kohta puolin perassa, varmaankin alkavan viikon alussa. Mutta lehdenko sinne yksin vaiko kaksin se on viella mysteeri. Malesian suuntaan on saapumassa myos hauska Japanilais heppu jonka tapasimme Kiinassa joten odotan innolla viidakko seikkailuja.

Seuraavaan kerrokseen toverit siella jossain!