Pieni Kuolema...

Heipparallaa!

 

Tassa ollaan menty hieman ristiin rastiin Malesiaa ja suunnitelmat on vaihtunnu useammin kuin boxerit jalassa. Kuola Lumpurista lahettiin kaymaan Taman Negaralla, maailman vanhimmassa sademetsassa. Kelit sattui olemaan alku ajasta hyvat joten kierreltiin viidakkoa yrittaen loytaa elukoita. Sade kelissa tuolla viidakossa tippuu niskaan iilimatoja ja niita nakyikin parin jampan jaloissa sadepaivina. Paatettiin saapua Negaraan tyylilla ja otettiin 3 tunnin joki-vene pelipaikoille. Seurassamme oli myos Saksalais nuori-mies jonka kanssa kaytiin eraana paivana pulahtamassa joki uinnilla. 

Muutamassa paikassa myydaan vaikka minka nakoisia retkia tuonne viidakkoon ja joelle. Esimerkkina tama sama 4,5 tunnin kavely mika tehtiin yksi paiva, turhaa siis ottaa mitaan opasta sinne taluttamaan.

Tarkoitus oli lahtea negarasta Kohti Thaimaan rajaa ja sanoa Venukselle hyvastit. Saavuttiin paikallis bussilla Jerantutiin ja kyseltiin busseja Penangiin. 11 tuntia! KLsta 5 tuntia... Ja tuota 11 tunnin dosan lahtoa olisi joutunut odottamaan 6 tuntia. Paatettiin lahtea hakemaan vauhtia Lumpurista. 

 KLssa tavattiin muutama Suomalais jambba mm. Heikki (Kotkan poikii) seka Pyry jonka kanssa lahdettiin seuraavana paivana Penangiin.

Alkuperainen suunnitelmahan oli siis menna Thaimaan puolelle noukkimaan tuttava meidan mukaan pikku lenkille Kaakkois-Aasiaan mutta....

Sain sahkoposti viestin etta toita loytyy Suomesta kevaaksi ja kesaksi. Tuli kiirus hankkia halpoja lippuja Suomeen ja kaikki suunnitelmat siis uusiksi. Kirjoitan ehka myohemmin hieman fiiliksia milta tuntuu palata Suomeen nain yllattaen suoraan sorvin aareen.

Suunnitelmat siis uusiksi ja pistimme lievaa darraa potien toimiston pystyy eraan kahvilan nurkkaan. 3 paata yhteen etta mitas tehdaan. Kiinalainen uusivuosi on ovella ja starttaa ensiviikolla,

hhmmmmm??? Taiwaniin!? 

Pyry: Ma oon messis! 

Ville: No kyl maki lahen.  

Muutama klikkaus ja poijiilla oli tiketit Taipeihin.

Paumauttettin siis tanne Taiwaniin ja tarkoitus olisi miltei kolme viikkoa taalla pyoria. Venlaakin tietysti nakee ja se opastaa meita sinne tanne, jos ei muuten niin puhelimitse. Taalla on aika kylma ( Yolla kun saavuttiin niin 9c) joten hankittiin vahan lisaa paalle pantavaa. Hostelli loytyi vaivatta ja mitens onkaan! Meilla on oma kamppa sis. 2 isoa huonetta yht.16 sankya. Ilmanen netti, tietokone,televisio,puhelin,pyykkikone,jaakaappi ym. Joten ollaan aika tyytyvaisia tahan loytoon. Ihme ettei taalla ole muita? Omistaja todella ystavallinen ja mukava. No, ei valiteta ja pidetaan tata nyt tukikohtana noin viikonpaivat.

Taiwan oli meille kaikille helppo paatos. Kiinasta jai hyva kuva ja Taiwania on kehuttu viella Kiinaakin enemman. Ruoka uppoaa meille paremmin kuin hyvin ja se on halpaa. Ihmiset mukavia ja nahtavaa paljon.

Noh, kaikki loppu aikanaan ja niin myos tama retki. 18.2 lennan Lontooseen ja 22.2 palaan Suomeen Helsinki-Vantaalle. Joten nahdaan kohta tutut ja tuntemattomat!

PS. Mononmeno tulee jatkumaan varmasti mutta minne seuraavaksi ja milloin...? (Muutama paivitys tulee varmastikkin viella talta reissulta)

Ubud,Bali, Indonesia

Moiro!

Uudenvuoden vaihteen jalkeen ollaan tehty sita sun tata. Vuosi vaihtui rauhallisessa tunnelmassa yhden Australiais miehen talolla missa oli maittava illallinen ja jutustelua muiden kanssa. Samalla tietysti raketit paukkui ja ykkosmyrskykin pisti hieman omaa showta iltaan. Seminyakilla majailtiin viella viikonverran ja paivat meni nopeesti vain olemalla ja silloin talloin rannalla hieman kaytiin ihmettelemassa.
Indonesialaista Selaa nakyi kanssa silloin talloin ja vaihdettiin juttuja Suomesta seka Indoista, samalla kun Sela opetti meikapoikaa shakin saloihin. Hauska peli kun aivotkin paasee vahan edes toihin.
Indonesiassa shakki on suosittu peli ja taitaa loytya ihan maailman karki pelaajat taalta. Sela piti myos taulun maalaus kurssin yksi paiva Venlalle ja lopputulos oli kuulemma keskiluokkaa.

Maalari itse sanoi etta homma alkaa jo maistua hieman puulta koska joutuu maalaamaan aina miltei samoja tauluja, ihmisilla on muutama suosikki ja niita nama lansimaalaiset aina tilaa. No, hommat on hoidettava jos haluaa ansaita leivan mutta taiteilijan "vapaus" on mennytta. Villelta Sela kysyi uutenavuotena etta mika vuosi muuten nyt alkoi? Silla nyt ei sinaansa ole mitaan valia...



Liikahdettiin sitten myos kohti Ubudia ja onhan se ihan omanlainen paikkansa jos vertaa Kutaan taikka Seminyakiin. Ubussa raflat ja oikeenstaan kaikki paikat sulkee ovensa yhdeltatoista kun Kutalla ne vasta aukeaa puolilta oin. Meno siis rauhallisempaa ja tekeminen on tassa;

Monkey forest, jossa voi pallistella apinoiden puuhia. Paikka kuitenkin aika pieni joten tunnissa se on nahty.


Tanssi-show, Mika kestaa noin 1,5 tuntia ja tarjoaa rumpujen ynnamuitten soittimien pauketta ja perinteista tanssia. Mukava kokemus ja ennenkaikkea erilainen juttu kun Kutan  nelikerroksiset klubit.


Maaseutu, Minne kavelee 10 minuutissa keskustasta. Siella voi katsella ihmisia keskella riisipeltoja tekemassa tyota. Tuntuu kun olisi keskella ei mitaan vaikka tietaa etta muutaman kilometrin paassa on kaupunki.


Tietysti Ubudissa on myos paljon taide kamaa myynnissa esim. maalauksia. Paikka taitaakin olla yksi Balin parhaista paikoista ostaa taide kamaa jos se yhtaan kiinnostaa. Itselleni kuitenkin tuo riisipeltojen keskella kavely oli se ykkosjuttu.


Tuli sieltakin kaannyttya takaisin koska 3 kaarmetta palastytti taman pojan. Yksin kavelin siella siis ja jaloissa alkoi pyoria liikaa karmeksia mun makuun. Indoissa noiden luulisi olevan viella perus kyyta hieman myrkyllisempia. Nain siella kylla paljon muitakin otuksia ja otokoita. 

Kuukauden paivat on kohta taalla vierahtanny ja kauemminkin olisi aikaa taalla mennyt. Indonesiahan on helvatan iso maa ja ollaan nyt nahty tasta yksi saari, sekin vain tietyilta osin. Taas siis totean etta koluamista riittaa tulevillekkin kerroille.


Matka jatkuu ensiviikolla takaisin tuttuun Kuola Lumpuriin, mutta vain hetkeksi...